2. Piha (1911-1939)

1911

Kustaa, 22-vuotias jalkinetyöntekijä.
Kalle, 20-vuotias ulkotyöläinen.
Eelis, 18-vuotias Pellavatehtaan työntekijä.
Mauno, 17-vuotias rautatieläinen.

Nuoret miehet ovat kotoisin Hämeenkyröstä. Kustaa ja Kalle ovat veljeksiä, ja he muuttivat Tampereelle viisi vuotta sitten. Kolme vuotta ovat heidän kanssaan asuneet samasta kylästä kotoisin olevat Eelis ja Mauno. Kyläläiset viipyvät joskus yötä kortteerimiesten asunnossa.

Sen lisäksi, että vuokralaiset laittoivat ruokansa yhteiskeittiön hellalla, he käyttivät ruoan kypsentämiseen myös huoneidensa uuneja. Hiilloksella kolmijalan päällä kypsyivät laatikot, lihat ja pikapulla eli vanhapiika. Nuorten miesten samoin kuin tehtaantyttöjenkin ruoanlaitto oli kuitenkin vähäistä.

Yhteiskeittiö 1920-luku

 

Keittiö on Amurille tyypillinen neljän asunnon yhteiskeittiö eli osakeittiö, joka kulkee rakennuksen halki poikkisuuntaan, ja sen kummallakin sivulla on kaksi yhden huoneen asuntoa. Kullakin asunnolla on keittiössä ovensa vieressä oma tila, mutta keskilattia on kaikille yhteinen. Jokaisella asunnolla on oma hella. Päätyhelloissa on uunit, joita käytetään vuorotellen. Ullakolla eli vintissä, jonne päästään rappujen yläpäässä olevasta luukusta, asukkaat säilyttävät kesäaikaan mm. sisäikkunoita eli tuplia ja talvivaatteita.

1928

Kaarlo, 38-vuotias verkatehtaan konttoristi, talonomistaja.
Kaarina, 28-vuotias entinen pankkineiti .
Eelis, 18-vuotias Pellavatehtaan työntekijä.
Mauno, 17-vuotias rautatieläinen.

Lapset:

Hannes, 6-vuotias

Kaarlon vanhemmat:

Vihtori, 75-vuotias entinen talonomistaja
Amanda, 68-vuotias

Vihtori oli nuoruudessaan puuvillatehtaassa kutojana. Saamansa perinnön turvin hän rakensi hankkimalleen tontille asuinrakennuksen. Vaurastuttuaan hän jäi pois puuvillatehtaasta hoitamaan taloaan. Heikentyneen terveytensä vuoksi hän on antanut talonhoidon Kaarlolle ja viettää vaimonsa kanssa vanhuudenpäiviään asunnon peräkamarissa.

Amurin asuinrakennuksia piirsivät pääasiassa tamperelaiset rakennusmestarit. 1880-luvun alussa alkoi rakennuksia piirtää itseoppinut, aiemmin puhtaaksikirjoittajana toiminut Lukas Hjorth, jota sittemmin kutsuttiin Amurin arkkitehdiksi. Hänen asuntonsa oli nykyisessä museokorttelissa.

Rakenteista päätellen osaa asuinrakennuksista ei ole tehty heti valmiiksi. Esimerkiksi tämän talon Mariankadun suuntainen osa on rakennettu myöhemmin kuin Makasiininkadun puoleinen osa.

1930

Juho, 35-vuotias ajuri
Sofia, 31-vuotias.

Lapset:

Martta, 4-vuotias.
Heikki, 3-vuotias.
Eino, 1-vuotias.

Juholla on ulkorakennuksen tallissa oma hevonen, joka takaa perheelle hyvän toimeentulon. Kun Juholla on aikaa olla lasten kanssa, hankkii Sofia perheelle lisäansioita pyykinpesulla.

Monet kuorma- ja pika-ajurit vuokrasivat hevosilleen talleja Amurin talojen ulkorakennuksista. Ulkorakennuksissa olivat myös talojen käymälät ja toisinaan myös navetta. Myöhemmin tehtiin joihinkin ulkorakennuksiin autotalli.