1. Piha (1882-1909)

1884

Emil, 29-vuotias puusepänsälli
Sanna, 29-vuotias

Lapset:

Emil, 9-vuotias, ansaitsee muutamia pennejä keräämällä käpyjä myyntiin lähimetsistä.
Aina, 7-vuotias, auttaa veljeään käpyjen keräämisessä.

Vuokralainen:

Eeva, 19-vuotias Sannan sisar on työssä Finlaysonilla.

Eeva on muuttanut puoli vuotta sitten Virroilta Tampereelle. Hän menee ensi kuussa naimisiin Kallen kanssa. Myös Kalle työskentelee Finlaysonilla. Häät pidetään tehtaan uudessa lukusalissa, jota vuokrataan työntekijöille korvauksetta hääjuhlien pitoon.

Finlaysonin tehdas huolehti 1800-luvulla työntekijästään kehdosta hautaan. Sillä oli halpoja vuokra-asuntoja työntekijöilleen. Vuonna 1846 julistettiin tehdas omaksi seurakunnakseen. Finlaysonin kirkko valmistui vuonna 1879. Muita tehtaan laitoksia olivat esim. pienten lasten koulu, tyttöjen ja poikien lastenkodit, naisten vanhainkoti, säästöpankki, sairashuone, vaivaiskassa, osuuskauppa, ruokala, kirjasto, lukusali ja juhlasali. Tehtaalla oli myös oma palokunta, poliisi, mieskuoro, raittiusyhdistys, kohtuudenseura sekä pumpulitehtaan teatteri. Myöhemmin perustettiin vielä Finlaysonin voimistelu‑ ja urheiluseura.

1895

Taavetti, 35-vuotias ratatyöläinen
Hilma, 34-vuotias

Lapset:

Elina, 14-vuotias puuvillatehtaan työntekijä.
Selma, 9-vuotias.
Otto, 6-vuotias.
Kalle, 1/2-vuotias.

Vuokralainen:

Frans, 17-vuotias ratatyöläinen.

Taavetti ja Frans rakentavat Porin rataa, joka on melkein valmis. Frans on kotoisin Luopioisista. Hän on ollut vuoden päivät Taavetin ja Hilman kamarissa kortteerimiehenä.

Rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui vuonna 1876. Samanaikaisesti rakennettiin rata myös Turusta Toijalaan.

1880–-luvun alussa kesti junamatka Tampereelta Helsinkiin 5 tuntia 50 minuuttia ja Tampereelta Turkuun 6 tuntia 50 minuuttia. Junalla matkustaminen oli kuitenkin kallista. Esimerkiksi kolmannen luokan lippu Tampereelta Helsinkiin maksoi 4‑5 päivän palkan.

Porin radan työt aloitettiin vuonna 1890, ja rata valmistui vuonna 1895.

1901

Aleksandra, 61-vuotias silittäjä

Vuokralainen:

Johanna, 20-vuotias liinatehtaalainen

Aleksandra silittää ja tärkkää kaupunkilaisten pöytäliinoja ja verhoja. Johanna on muuttanut kaksi vuotta sitten Amuriin Pirkkalasta. Hän on pinoamassa kuorma-ajurin tuomia Aleksandran polttopuita.

Mustanlahden satamaan tuotiin halkoja proomuilla. Naiset ja lapset kävivät keräämässä säkkeihin proomujen pohjalle jääneitä lastuja ja tuohia. Ne olivat hyvä polttopuiden lisä. Proomujen purkajat saivat itse pitää satamassa pinoon kelpaamattomat vajaamittaiset halot eli laikkiaiset. Huonoimmat halot he antoivat naisille ja lapsille ja saivat usein korvaukseksi kahvipullon. Kuorma-€‘ajuri kuljetti ostetut polttopuut satamasta asiakkaan alustan luukun eteen.

Yhteissauna 1900-luvun alku

Amurin ensimmäinen yleinen sauna rakennettiin vuonna 1885. Se oli yhteissauna ja sijaitsi Suokatu 7:ssä. 1900â€-luvun alussa oli Amurissa neljä yleistä yhteissaunaa.

Saunassa käytiin kerran viikossa, suosituin päivä oli lauantai. Saunamatkalle otettiin mukaan sanomalehteen käärityt puhtaat alusvaatteet, pesuvälineet ja vihta, jos sitä ei ostettu saunanpitäjältä. Oli myös mahdollista ottaa käytetty vihta saunan saavista. Janon sammuttamiseksi oli tarjolla saunanpitäjän valmistamaa jauhokaljaa. 1900‑luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien oli saunassa myynnissä myös virvoitusjuomia.

Museokorttelissa ei ole ollut saunaa. Museon sauna on rakennettu 1980-luvulla, ja sen esikuvana on ollut mm. Pispalan Rajaportin sauna.